Asiantuntijatyön murros, osa 3 Häirintätilanteissa toimiminen
Käsittelen kolmen blogikirjoituksen sarjassa asiantuntijatyön murrosta kolmesta näkökulmasta; ensimmäisessä etätyöstä ja hybridityöstä, toisessa digitaalisesta työturvallisuudesta ja tässä kolmannessa neuvon, kuinka toimia häirintätilanteissa.
Ennakointi
Tiettyjen teemojen käsittely ja niistä kirjoittaminen voivat altistaa häirinnälle toisia herkemmin. Kun epäilet tai pelkäät joutuvasi häirityksi työsi takia, kerro asiasta esihenkilöllesi. Organisaatiolla tulisi olla ohjeistus valmiina häirintätilanteissa toimimiseen. Sopikaa mahdolliset toimenpiteet ja vastuualueet. Sinun tulisi olla turvassa, että voit tehdä hyvin oman työsi. Tarvitset turvaa ihmisistä tietoturvan lisäksi. Organisaation turvarakenteiden tulee olla kunnossa. Vuorovaikutteinen työyhteisö toimii yhteisen keskustelun ja selkeän roolituksen kautta, oppii, kehittyy, joustaa ja palautuu kuormittavista tilanteista yhdessä.
Tunnista tilanne
Häirintätilanteissa on hyvä määritellä, että millaisesta häirinnästä on kyse.
Verkkohäirinnän taktiikoita ovat mm.
doksaus,
identiteettivarkaus,
kunnianloukkaus,
maalittaminen,
seksuaalinen häirintä,
trollaus (informaatiosodankäynti),
uhkailu,
valetilit (väärin tiedoin luodut käyttäjätilit),
verkkohäirintä,
verkkokiusaaminen,
vihapuhe ja
verkkovainoaminen.
Onko kyseessä yksittäinen häirikkö vai joukkoistettu vihakampanja? Onko häirintä vaarantanut yksityisyytesi tai turvallisuutesi? Kohdistuuko häiritsevä palaute työhösi vai sinuun henkilönä?
Päätä, miten haluat toimia
Jokainen tilanne on yksilöllinen. Valitse, kuinka haluat toimia:
- En halua reagoida.
- Haluan reagoida.
- En tiedä miten toimia, tarvitsen tukea.
On jokaisen oikeus päättää, kuinka toimia väkivaltatilanteessa. Älä kuitenkaan jää yksin ja on suositeltavaa, että keräät todisteita turvaksesi.
Mikäli haluat reagoida, niin voit raportoida viranomaisille verkossa esiintyvistä uhista ja rikosepäilyistä poliisin Nettivinkki-sivun kautta. Kiireellisissä tapauksissa ota yhteys hätänumeroon 112. Voit tehdä rikosilmoituksen poliisille sähköisesti silloin, kun asia ei vaadi poliisin välittömiä toimenpiteitä.
Älä jää yksin
Häirinnän ja vihapuheen kohteeksi joutuminen voi olla erittäin raskasta. Muista pyytää tukea. Kerro jollekin luotettavalle henkilölle. Hae apua esimerkiksi työterveyshuollosta.
Ilmoita esihenkilölle
Ilmoita asiasta esihenkilöllesi mahdollisimman pian. Hänellä on velvollisuus auttaa sinua työhön liittyvissä uhkaavissa tilanteissa. Organisaatiosta riippuen esihenkilön lisäksi yhteyttä kannattaa ottaa esimerkiksi häirintäyhdyshenkilöön, hyvinvointipalveluihin tai turvallisuuspäällikköön.
Ota viestit talteen
Tallenna kaikki mahdolliset tapahtumaan liittyvät todisteet. Ota viipymättä näyttökuva kaikista vihapuhetta ja häirintää sisältävästä sisällöstä. Tallenna viestit niin, että mukana on aikaleima ja tiedot viestin lähettäjästä. Säilytä sähköpostit ja yksityisviestit. Kirjaa ylös myös mahdolliset häiritsevät puhelut. Todistusaineistosta on hyötyä, mikäli joudut tekemään häirinnästä rikosilmoituksen. Pyydä jotakuta läheistäsi, kollegaasi tai ammattilaista auttamaan, jos viestien tallentaminen tuntuu liian raskaalta.
Ilmianna ja estä kirjoittaja
Kun olet ottanut häiritsevät viestit talteen, vaadi sosiaalisen median alustan ylläpitäjältä niiden poistamista. Ilmiantamisen lisäksi häiritsevät tilit kannattaa estää. Estämisen jälkeen häirikkö ei voi enää nähdä profiiliasi tai viestejäsi.
Mieti, kannattaako viesteihin vastata
Viesteihin vastaaminen voi olla joskus hyvä keino vastustaa häirintää. Joskus vastaaminen aiheuttaa lisää häiriköintiä. Et ole velvollinen vastaamaan kaikkiin saamiisi viesteihin. Häirinnän ja vihapuheen tarkoituksena on usein hiljentää ei-toivotut mielipiteet ja keskustelijat. Häirintätilanteissa keskity ensisijaisesti työhösi sekä omaan hyvinvointiisi.
Huolehdi turvallisuudestasi
Varmista, että salasanasi ovat tarpeeksi vahvoja. Älä käytä samaa salasanaa useissa eri palveluissa. Uhkaavissa tilanteissa vaihda salasanat välittömästi. Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen käyttöön eri palveluissa ja sovelluksissa. Sulje sijainnin jako sekä älypuhelimestasi että tietokoneestasi. Tarkista sosiaalisen median palveluiden asetuksista, että sijaintitietoasi ei jaeta. Pidä omat laitteesi lukittuina ja ole huolellinen siitä, kenelle annat niihin pääsyn. Tarkista, kenellä on pääsy yhteystietoihisi. Harkitse, miten ja missä jaat yhteystietojasi. Maistraatin kautta voi tehdä tietojenluovutuskiellon tai turvakiellon. Tarkista, mitä tietoja sinusta löytyy verkosta ja tarkista sosiaalisen median tiliesi yksityisasetukset. Mieti, mitä jaat sosiaalisessa mediassa ja kenelle. Tee säännölliset päivitykset laitteisiisi.
Huolehti omasta henkisestä hyvinvoinnistasi ja jaksamisestasi
Kun tilanne kuormittaa liikaa, ota etäisyyttä. Tee asioita, joista nautit. Muista, että häirintä ei ole koskaan sinun syysi. Hae tarvittaessa apua esimerkiksi työterveyshuollosta.
Lähteet ja lisätietoa:
Helsingin yliopisto – mitä resilienssi on? (Mitä resilienssi on?
Viime vuosina resilienssi on noussut keskeiseksi käsitteeksi väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseen liittyvissä keskusteluissa. Erityisen näkyvä käsitteestä on tullut nyt korona-aikana, poikkeuksellisten olosuhteiden vaatiessa joustavuutta, uusien ratkaisujen ja ajatusmallien käyttöönottoa sekä toiveikkuutta. Tässä kirjoituksessa pohditaan, mitä resilienssillä tarkoitetaan ja voidaanko sitä tietoisesti vahvistaa.
Resilienssillä tarkoitetaan henkistä kapasiteettia, jonka avulla ihminen pystyy, usein tiedostamattomasti, hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa tilanteissa. Resilienssin merkitys nousee esille erityisesti yllättävissä ja vaikeissa tilanteissa, jotka haastavat ihmisen totutut toimintamallit ja ajatukset, kuten nyt, kun pieni virus on mullistanut arkirutiinit ympäri maailman. Resilienssi mahdollistaa sen, että ihminen ei mene rikki tai murru jokaisesta vastoinkäymisestä, vaan hän pystyy palautumaan kuormittavista tilanteista ja jatkamaan elämäänsä. Vaikeiden tilanteiden lisäksi resilienssi vaikuttaa kuitenkin myös laajemmin ihmisten elämän kehityskuluissa. Ihmisten erilaiset kyvyt tunnistaa ja hyödyntää omia voimavarojaan vaikuttavat niihin tulkintoihin, joita he erilaisista tilanteista muodostavat sekä niihin valintoihin, joita he elämässään tekevät.)
IDA-hanke – tutkimusjulkaisut (IDA – intiimius datavetoisessa kulttuurissa
Hankkeen työpaketeissa kehitellään kokeellisia menetelmiä datavuotojen tutkimiseksi ja pyritään edistämään avoimia, yhteiskunnallisesti kestäviä ratkaisuja henkilökohtaisen datan keräämiseen, jakamiseen, hallintaan ja käyttöön. Tutkimusjulkaisuina mm. Verkkohäirinnän riskien ennakointi ja hallinta, Ohjeita journalisteille: verkkohäirinnän riskien ennakointi ja hallinta, Ohjeita politiikassa toimiville henkilöille: verkkohäirinnän riskien ennakointi ja hallinta sekä Ohjeita tutkijoille ja asiantuntijoille: verkkohäirinnän riskien ennakointi ja hallinta.)
Kyberturvallisuuskeskus – Neuvoja identiteettivarkauden tai tietovuodon uhrille (Neuvoja identiteettivarkauden tai tietovuodon uhrille
Identiteettivarkaus voi tapahtua esimerkiksi tietovuodon seurauksena. Neuvomme mitä käytännön toimia voit tehdä, jos olet joutunut identiteettivarkauden uhriksi tai henkilötietosi ovat tulleet julki tietovuodon seurauksena.)
PING Helsinki – Työkalupakki somessa maalittamisen kohteeksi joutuneille (Työkalupakki somessa maalittamisen kohteeksi joutuneille
Maalittaminen somessa – julkisuudessa toimiviin henkilöihin, vaikuttajiin ja muihin somekäyttäjiin kohdistuva järjestäytynyt häirintä
Maalittaminen on yleensä tietoverkossa tapahtuvaa järjestelmällistä toimintaa, jossa henkilö tai ryhmä (esimerkiksi verkkosivusto) omin toimin tai muita yllyttämällä käynnistää tai kannustaa yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän, joka voi olla suoraa tai epäsuoraa.)
Yleisradio – Ylen turvallisemman vuorovaikutuksen ohje (Ylen turvallisemman vuorovaikutuksen ohje
Tämä on Ylen turvallisemman vuorovaikutuksen ohjeen julkinen versio. Ohjetta voi hyödyntää vapaasti kaikkialla, missä työtehtäviin liittyy verkko- ja somehäirinnän uhkaa.)