MC Somettajat – 3. kokoontuminen verkkokirjoitustehtävä

Lokakuun 3. kokoontuminen Otavan Opiston Yhteisömanageri “Master Class” -kurssin MC Somettajien kanssa oli verkkokirjoitustehtävä. Jere Rinne antoi kaksiosaisen verkkokirjoitustehtävän:

Verkkokirjoitustehtävän anto

SANAT OVAT HALPOJA

Teksti on edelleen taloudellisin tapa välittää informaatiota verkossa. Hyvä teksti on joskus vaikea erottaa, mutta huonoa emme lue kuin pakosta. Siksi kirjoittamista ei voi liikaa harjoitella. Pelkkä kirjoittaminen on kuitenkin vain yksi osa yhteisömanagerin julkista roolia. Toinen on saada teksti tavoittamaan joko ”kaikki” tai sitten halutun kohderyhmän mahdollisimman laajasti.

ELI:

Etsi yksi mielestäsi erinomainen ja yksi huono verkkoteksti. Voit vapaasti valita tekstin mistä tahansa. Valitse kuitenkin sellainen, jonka eteen uskot kirjoittajan nähneen vaivaa. Kirjoita lyhyesti joko bulletteina tai tekstinä mikä oli hyvää ja miksi, vastaavasti mikä huono ja miksi. Palauta lyhyt analyysisi ja linkit teksteihin tähän dokkariin viimeistään 29. lokakuuta.

Mieti mitä on hyvä verkkoteksti. Muutama lähde valmiiksi, materiaalia on aiheesta verkossa paljon.
http://tiedota.wikispaces.com/Verkkokirjoittaminen

JA:

Olette yhteisömanagereita, internetin sankareita, sen liikkeelle paneva voima. Energisiä petoja, joille viraalin sisällön tekeminen on pala kakkua. Vai onko? Todistakaa! Kirjoita verkkosisältö, jota jaetaan vähintään 100 kertaa, ja jota kommentoidaan vähintään 20 kertaa. Jos sivullasi on analytics tai muu käyttäjädataa keräävä palvelu, niin lisäpisteitä lukukerroista. Aihe, toteutustapa, yksilö- / ryhmätoteutus ja kaikki muu vapaata. Tuotoksen tulee kuitenkin olla oma tai ryhmän oma ja sen pääsisällön on oltava tekstiä. Pelkkä kissavideo ei siis kelpaa, vaikka olisi kuinka a) söpö b) hauska c) viraali.

Dokumentoi ”projektisi” kevyesti; mitä kirjoitit, miten aktivoit ihmiset jakamaan ja missä, miten saat kommentteja, jne. Voittaja palkitaan! Kilpailu päättyy viikkoa ennen joulukuun tapaamista, jossa jokainen esittelee vielä lyhyesti oman prokkiksensa ja jossa dokumentaation pohjalta kokoamme työkalupakin hyvistä havainnoista.

Pari vinkkiä:

Voitte käyttää toisianne tekstin parantamiseen ennen julkaisua
Yhteiskirjoittaminen ja julkaiseminen on täysin sallittua
Jos haluatte minulta palautetta, laittakaa teksti driveen ja jakakaa minulle
Suunnitelkaa myös tekstin / julkaisun jakamista ainakin jonkin verran etukäteen
Jos voitte yhdistää työnne tähän, niin tehkää se ihmeessä!
Jos kaipaatte kesken prosessin apua tai palautetta, käyttäkää toisianne ja minua surutta
Jos ensimmäinen yritys ei onnistu, yrittäkää uudelleen

Tein oman tehtäväni torstaina 23.10.2014 klo 14 – perjantaina 24.10.2014 klo 12 välisenä aikana.

Osa 1 Erinomainen ja huono verkkoteksti

1.1 Erinomainen teksti

Katleena Kortesuo – Ei oo totta -blogi – Siilitukkaiset ihmiset ovat luonnottomia
http://eioototta.fi/siilitukkaiset-ihmiset-ovat-luonnottomia/

  • hyvää – miksi
  • ajankohtaisuus – kirjoitettu 6.10.2014 ja tekstissä viitataan edellisen päivän urheiluaiheiseen uutiseen http://yle.fi/urheilu/sm-liigan_seurapomo_homon_pelilupaan_pitaa_kysya_koko_yhteison_mielipide/7509989,
  • hyvä otsikointi – kiinnittää huomiota ja saa lukemaan,
  • sopiva pituus – yhden näytön verran tekstiä on riittävä pituus,
  • selkeys, rakenne ja sujuvuus – on helposti luettavaa, kun käytössä on tutut ja lyhyet sanat, virkkeen pituus sopiva ja tekstin persoonallisuus,
  • kieliopillisesti oikein kirjoitettua – on nautinnollista lukea,
  • tyyli – tekstin kirjoittaja on tunnettu selkeästä ja johdonmukaisesta tyylistään, tekstin kirjoittajan auktoriteetti on tiedossa, tekstin kirjoittaja on asiantuntija,
  • kohderyhmää puhuttelevaa – ottaa kantaa vahvasti.
  • huonoa – miksi
  • en varsinaisesti löydä tästä tekstistä mitään huonoa. Huonoa voi olla lukijan mielestä kyseinen tekstin kannanotto, josta voi olla toista mieltä. Mielipide asiasta ei kuitenkaan tee tekstistä huonoa.

1.2 Huono verkkoteksti

Henri Ihalainen – Digitaalinen? Markkinointi? Blogi! – Kuinka usein suomalaiset ostavat verkkokaupasta?
http://digitaalinen-markkinointi.blogspot.fi/2013/10/kuinka-usein-suomalaiset-ostavat.html

  • hyvää – miksi:
  • hyvä otsikointi – kiinnittää huomiota ja saa lukemaan
  • huonoa – miksi:
  • pituus – varsinainen blogikirjoitus/verkkoteksti puuttuu, vain kaksi riviä ja kuva, teksti ei anna mitään lisätietoa asiasta, kirjoitus lähinnä ärsyttää, kun se on niin puutteellinen – miksi tätä blogia edes pidetään?
  • linkit puuttuvat – linkitykset alkuperäiseen tutkimukseen, alkuperäiseen lähteeseen puuttuvat, joten tietoa ei voi tarkistaa, eikä hakea lisätietoa,
  • lyhenteen ASML puuttuu – koska linkki puuttuu, eikä lyhennettä ole avattu, voi vain arvailla, onko kyseessä Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry http://www.asml.fi/
  • Blogista ei löydy kirjoittajasta esittelyä, joten en pidä tätä blogia luotettava verkkotekstien paikkana.

1.3 Lähteitä:

Kriittinen lukeminen ja luotettavan tiedon löytäminen – Edu.fi
http://www.edu.fi/etalukioetusivu/vinkkeja_verkko_opiskeluun/miten_opiskella_verkossa/kriittinen_lukeminen_ja_luotettavan_tiedon_loytaminen

Internet-aineiston arviointikriteerejä – Uta.fi
http://www.uta.fi/kirjasto/oppaat/arviointikriteereja.html

Verkkokirjoittaminen – Sometiedottaja
http://tiedota.wikispaces.com/Verkkokirjoittaminen

Äidinkieli/Selkeän tekstin opas – Wikikirjasto
http://fi.wikibooks.org/wiki/%C3%84idinkieli/Selke%C3%A4n_tekstin_opas

Selkeä teksti – Ei oo totta
http://eioototta.fi/kategoria/selkea-teksti/

Verkkokirjoittamisen perusteet – Kokonaisvaltainen kirjoittaminen
http://www.kokonaisvaltainenkirjoittaminen.fi/2011/11/11/verkkokirjoittamisen-perusteet/

Verkkoteksti – Vaikuttavaa!
http://www.alasilta.fi/taxonomy/term/95

Osa 2 Oma verkkosisältö

Kirjoitin blogikirjoituksen otsikolla Kuinka käytän Twitteriä tehokkaasti? torstaina 23.10.2014.

Sain tähän idean keskusteluista, joita käytiin tiistaina-torstaina 21.-23.10.2014 Twitterissä mm. Johanna Janhosen ja Marko Suomen aloittamina. Johannan keskustelut tuottivat tämän SlideShare-koosteen http://www.slideshare.net/jjanhone/twitter-asiantuntijan-tykaluna. Markon kysely https://twitter.com/markosuomi/status/525227948312649728#twitter -ajastukseen: Buffer, Hootsuite vai joku muu? #protip -iä kaivataan #some” sai minut vastaamaan näin “@markosuomi Buffer on suosikkini. Samoin Bufferin blogi http://blog.bufferapp.com/ .” ja muistin samalla, että Bufferin blogissa oli ollut 59 erilaisen Twitter-työkalun esittely. Päätin käydä nämä työkalut läpi ja tehdä niistä oman kirjoituksen. Aikaa siihen hurahtikin sitten koko iltapäivä, joten kirjoitus valmistui torstai-illaksi klo 20.

Yhteisöllisyyden lisäämiseksi ja yhteisön aktivoimiseksi kirjoitin blogikirjoituksen otsikon kysymysmuotoon sekä kävin tarkistamassa, millaisia hakutuloksia otsikolla löytyi. Kokeilin eri vaihtoehtoja ja päädyin otsikkoon Kuinka käytän Twitteriä tehokkaasti? jonka laitoin myös samalla tavalla blogikirjoituksen url-linkiksi. Kirjoitin myös aktivoivan kysymyksen loppuun eli “Mikä on sinun lempityökalusi Twitteriin liittyen? Kommentoi, oliko oma lempityökalusi yllä olevassa listassa vai onko se joku muu? Mikä tärkeä työkalu Twitteriin liittyen jäi puuttumaan listalta mielestäsi?”.

Jakaminen sosiaalisessa mediassa

Jaoin blogikirjoitusta neljän tunnin ajan. Jakopaikkoina olivat

  1. Facebookin oma henkilökohtainen profiili https://www.facebook.com/pauliina.makela/posts/10205342581270266,

  2. Facebookin Kindan sivu https://www.facebook.com/KindaOy/posts/818127301543227 ,

  3. Facebookin Aikuisopiskelijat-ryhmä https://www.facebook.com/groups/Aikuisopiskelijat/permalink/10152798682923622/,

  4. Facebookin Digitalist Network Developers -ryhmä https://www.facebook.com/groups/179974508837554/permalink/359996380835365/,

  5. Facebookin SomeTime2014 -ryhmä https://www.facebook.com/groups/384342511691458/permalink/591229137669460/,

  6. Facebookin Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education -ryhmä https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10152378112426867/,

  7. Sometu Ningin statuspäivitys http://sometu.ning.com/profiles/status/show?id=1404780%3AStatus%3A138403,

  8. Google+ oma henkilökohtainen profiili https://plus.google.com/u/0/+PauliinaM%C3%A4kel%C3%A4/posts/c8euz1spUjD,

  9. LinkedInin stauspäivitys https://www.linkedin.com/nhome/updates?activity=5931083157813104640&goback=&trk=hb_ntf_LIKED_UPDATE_YOU_CREATED,

  10. LinkedInin Talent Pool Finland -ryhmä https://www.linkedin.com/groupItem?view=&gid=2399608&type=member&item=5931088580775546885&trk=hb_ntf_LIKED_GROUP_DISCUSSION_YOU_CREATED,

  11. Twitterin Kindan profiili https://twitter.com/Kindafi/status/525317124361682945,

  12. Twitterin oma henkilökohtainen profiili https://twitter.com/PauliinaMakela/status/525320957947543553.

Jakamisen tulokset

Neljässä tunnissa sain yli 100 jakoa aikaan ja 10 henkilöltä blogiin 12 kommenttia, joihin jokaiseen vastasin. Halusin varmistaa, että kommentointi lähtee liikkeelle, joten lähetin Facebookissa yksityisviestejä 15 henkilölle. Heistä suurin osa oli mainittuna blogikirjoituksessani ja heistä kuusi ehti kommentoimaan suoraan blogiin. Loput neljä kommentoijaa tulivat todennäköisesti Facebookin tai Twitterin ohjaamana blogiini.

Seurasin jakotilannetta ja kommentointia:

  1. blogin omalla sivulla jakonappien tilannetta,

  2. blogin Disqus-seurantatyökalulla https://disqus.com/,

  3. blogikirjoituksessani mainittua Like Explorer-työkalulla http://www.likeexplorer.com/,

  4. blogikirjoitukseen tulleessa kommentissa kerrotulla #pinnalla -työkalulla http://pinnalla.pyppe.fi/ ja

  5. Google Analytics -reaaliaikaisessa työkalussa.

Torstai-iltana Marko Suomi oli myös kirjoittanut aiheesta oman blogikirjoituksen http://markosuomi.wordpress.com/2014/10/23/twitter-ja-tehokaytto-mita-se-tarkoittaa/ ja maininnut oman blogikirjoitukseni.

Jaoin blogikirjoitusta vielä perjantaiaamuna:

  1. Twitterin Kindan profiili https://twitter.com/Kindafi/status/525503509949857792,

  2. Twitterin oma henkilökohtainen profiili – uudelleentwiittaus  https://twitter.com/Kindafi/status/525503509949857792,

  3. LinkedInin Verkkoteollisuus-ryhmä https://www.linkedin.com/groupItem?view=&gid=3088127&type=member&item=5931299586609016836&trk=groups%2Finclude%2Fitem_snippet-0-b-ttl,

  4. LinkedIn CMF Community Managers in Finland-ryhmä https://www.linkedin.com/groupItem?view=&gid=4266856&type=member&item=5931301289316085762&trk=groups%2Finclude%2Fitem_snippet-0-b-ttl ja

  5. Facebookin CMADFI2014-ryhmä https://www.facebook.com/groups/cmadfi2014/permalink/642994915810125/.

Aloitin 31.8.2014 uusilla nettisivuilla, joiden virallinen julkistus oli 2.9.2014. Google Analytics kertoo, että päivittäisessä vertailussa 2.9.2014 sessioita oli 263, 8.9.2014 sessioita oli 492 ja 23.10.2014 sessioita oli 573. Kuukausivertailussa vuosina 2010-2014 ennen nettisivu-uudistusta kuukausisessioita oli 144-981 (mukana myös kesälomakuukaudet). Syyskuussa 2014 nettisivu-uudistuksen jälkeen kuukausisessioita oli 2785 ja 1.-24.10.2014 kuukausisessioita on ollut jo 1659.

Tänään 31.12.2014 blogikirjoitustani on jaettu 124 kertaa Facebookiin, 106 kertaa Twitteriin, 108 kertaa LinkedIniin, 4 kertaa GooglePlussaan ja kerran Pinterestiin. Lisäksi blogikirjoitukseni mainitaan Matleena Laakson blogissaVesa Vainikaisen Tieto- ja viestintätekniikkaa meiltä ja maailmalta Scoot.it-koosteessaTurun yliopiston Somerekry-päivän Sosiaalinen media työnhaussa 12.11.2014 -tapahtuman dioissaSome iltakurssi-blogin kommenteista ja TVT opetuksessa Pearltrees -koosteessa.

Täten sain yhdellä blogikirjoituksella parhaimman näkyvyyden kuin koskaan aikaisemmin. Kannatti panostaa!

Tags: , , , , ,

1 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Copyright © 2010-2017 Oppimassa All rights reserved.
Desk Mess Mirrored v1.7.2 theme from BuyNowShop.com.