Tekoäly voi kopioida sisältösi. Se ei voi kopioida pääomaasi.
Tekoäly kirjoittaa, analysoi ja rakentaa esityksiä sekä strategioita. Meillä on jo digitaalisia kaksosia. Yhä useampi kysyy nyt, pitäisikö vetää “luomuna”, pitäisikö suojata itseään ja mikä on enää aitoa.
Uskon, että kysymys ei ole siitä, käytämmekö tekoälyä. Kysymys on siitä, mitä emme voi ulkoistaa. Tekoälyaikakaudella henkilöbrändi ei ole näkyvyyttä. Se on pääomaa. Ja juuri siksi siitä on tullut arvokkaampaa kuin koskaan.
Luottamuspääoma
Luottamuspääoma syntyy hitaasti. Se rakentuu vuosien johdonmukaisuudesta, siitä, että seisot sanojesi takana ja toimit vaikeissa tilanteissa rauhallisesti. Se syntyy hetkissä, joissa muut uskaltavat nojata sinuun. Maineesi luotettavana ihmisenä on arvokkain pääomasi, koska se kulkee mukanasi tilanteesta toiseen.
Luottamus toimii liimana ihmisten välillä. Ilman sitä yhteistyö jää pintatasolle ja organisaatiot muuttuvat varovaisiksi. Kun luottamus on vahvaa, erilaisuus ei ole uhka, vaan voimavara. Ihmiset uskaltavat avata suunsa, olla keskeneräisiä, jakaa ideoita ja varoittaa riskeistä. Se lisää motivaatiota, työn iloa ja hyvinvointia.
Tätä kutsutaan psykologiseksi turvallisuudeksi, jossa kukaan ei pelkää tulevansa nolatuksi tai rangaistuksi tehdessään virheen tai esittäessään “tyhmän” kysymyksen. Oppiminen tarvitsee luottamusta, koska ilman turvallisuutta harva uskaltaa kokeilla uutta. Ja oppiminen myös nopeutuu, kun virheistä ei vaieta, vaan niistä tulee yhteistä oppimateriaalia. Ideoista rohkeimmatkin tulevat usein silloin, kun ei tarvitse pelätä arviointia.
Kun luottamus on vahvaa, erilaisuus ei jää pelkäksi siedetyksi piirteeksi, vaan muuttuu kognitiiviseksi monimuotoisuudeksi. Eriävät näkökulmat eivät tunnu henkilökohtaisilta hyökkäyksiltä, vaan ajattelun laajentamiselta. Vastakkaisetkin mielipiteet voivat olla hyödyksi, koska ne haastavat vallitsevia oletuksia ja pakottavat tarkentamaan ajattelua.
Ilman luottamusta erilaisuus hajottaa. Luottamuksen varassa se rakentaa.
Luottamus mahdollistaa siltojen rakentamisen erilaisten ihmisten, tiimien ja organisaation osien välille. Kun ihmiset uskaltavat ylittää siiloja ja kohdata toisiaan avoimesti, syntyy vahvempia suhdeverkostoja. Tällainen luottamukseen perustuva yhteys ei ainoastaan vahvista yhteistyötä, vaan lisää organisaation kykyä uudistua.
Luottamus on organisaation turvaverkko kriiseissä. Kun luottamuspääoma on vahva, sidosryhmät uskovat kykyyn korjata virheet ja selviytyä vaikeista tilanteista. Yksittäinen epäonnistuminen ei romahduta kaikkea, koska taustalla on pitkä historia johdonmukaisesta toiminnasta.
Samalla luottamus on strateginen voimavara. Se on kilpailuetu, jota on vaikea kopioida. Se nopeuttaa päätöksentekoa ja mahdollistaa ketterämmän yhteistyön. Kun luottamus on kunnossa, energia ei kulu kontrolliin, vaan rakentamiseen.
Tekoälyaikakaudella tarvitsemme myös nopeaa luottamusta. Moni yhteistyö syntyy nopeasti, usein verkostojen kautta, joskus täysin digitaalisesti. Ensivaikutelma syntyy puheesta, tavasta kohdata ja tavasta kantaa itseään. Luottamuksen rakentaminen on taitolaji, ja kyky rakentaa sitä nopeasti on verkostojen aikakaudella keskeinen kilpailuetu.
Luottamus sisältää aina haavoittuvuutta. Se vaatii aitoutta ja valmiutta näyttää, kuka oikeasti on. Samalla siihen kytkeytyy itseluottamus: kyky luottaa omaan harkintaan ja omaan arvoonsa. Ilman sisäistä luottamusta on vaikea rakentaa ulkoista luottamusta.
Tekoäly voi jäljitellä tyyliäsi, mutta se ei voi kantaa mainettasi, eikä ansaita luottamusta puolestasi.
Luottamus on ainoa pääoma, joka kasvaa käytössä ja suojaa myrskyssä.
Ajattelupääoma
Ajattelupääoma on kykyä kysyä oikeita kysymyksiä silloinkin, kun muut tyytyvät vääriin vastauksiin. Se on taitoa erottaa oire ja juurisyy toisistaan. Se on kykyä nähdä rakenteet yksittäisten ilmiöiden takana ja ymmärtää, miksi jokin toistuu vuodesta toiseen. Ajattelupääoma näkyy siinä, että huomaat, ratkotaanko oikeaa ongelmaa vai hallitaanko sen seurauksia.
Se on rohkeutta pysähtyä kohtaan, jonka ohi muut kiirehtivät. Rohkeutta sanoa ääneen se, minkä moni aavistaa, mutta harva muotoilee. Joskus se tarkoittaa vastavirtaan kulkemista, mikäli suunta on väärä.
Ajattelupääoma ei ole äänekkäintä mielipidettä. Se on suuntakykyä. Tekoäly voi toki tarjota vaihtoehtoja ja avata näkökulmia, mutta se ei määritä päämäärää. Suunta on arvovalinta ja strateginen päätös.
Tekoäly voi ehdottaa vaihtoehtoja, mutta suunta on aina ihmisen vastuulla.
Verkostopääoma
Verkostopääoma ei ole kontaktimäärä, eikä seuraajaluku. Se on sitä, ketkä tuntevat sinut, ketkä vastaavat sinulle, ketkä luottavat sinuun, ketkä suosittelevat sinua ja ketkä haluavat rakentaa kanssasi uusia mahdollisuuksia.
Verkostot eivät synny yhdestä viestistä tai yhdestä tapahtumasta, vaan vuosien kohtaamisista, yhteisistä projekteista ja hetkistä, joissa on kannettu vastuuta yhdessä. Luottamus syvenee teoista, ei algoritmeista.
Tekoäly voi auttaa löytämään ihmisiä, mutta se ei rakenna luottamuksellisia suhteita puolestasi. Verkosto ei ole lista, vaan elävä rakenne, joka perustuu keskinäiseen arvostukseen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen.
Verkoston arvo ei mitata määrässä, vaan siinä, kuka seisoo rinnallasi silloin kun sillä on merkitystä.
Sosiaalinen pääoma
Sosiaalinen pääoma on sitä tilaa, jonka luot ympärillesi. Se syntyy vuorovaikutuksessa. Onko sinun seurassasi turvallista ajatella? Saako olla keskeneräinen? Voiko olla eri mieltä ilman pelkoa? Kun olet itse keskeneräinen, annat muille luvan samaan. Kun tila on turvallinen, ihmiset eivät käytä energiaa “julkisivun” ylläpitoon. Tämä säästynyt energia vapautuu suoraan ongelmanratkaisuun ja luovuuteen.
Kun teknologia nopeutuu, ihmisten tarve turvalle kasvaa. Henkilöbrändi ei ole kulissi tai viestintästrategia, vaan tapa olla muiden kanssa. Se näkyy siinä, miten kuuntelet, miten reagoit ja miten kannat vastuuta ilmapiiristä.
Sosiaalinen pääoma ratkaisee, syntyykö ympärilläsi pelkoa vai kasvua.
Tekoälyaikakaudella suurin kilpailuetusi on pääoma, jota ei voi kopioida.
Aitous ei tarkoita sitä, etteikö tekoälyä saisi käyttää. Aitous tarkoittaa, että ajattelu on sinun, vastuu on sinun ja suunta on sinun. Tekoäly voi kirkastaa ajatuksiasi ja auttaa jäsentämään niitä, mutta se ei saa korvata niitä. Se voi keventää tekemistä, mutta se ei saa delegoida arvojasi. Tekoälyaikakaudella meidän tehtävämme ei ole kilpailla koneen kanssa nopeudessa tai tuotannon määrässä. Meidän tehtävämme on määrittää suunta.
Teknologia muuttuu nopeasti. Luottamus muuttuu hitaasti. Ja juuri siksi luottamus on arvokkainta pääomaa.
Olen Pauliina Mäkelä, The School of Learning Engineers -koulun rehtori. Rakennan yhdessä kumppaneideni kanssa oppimisen ekosysteemiä, jossa ihmiset ja tekoäly oppivat rinnakkain.
SwarmMind on eurooppalainen, ihmislähtöinen tekoäly-/oppimisagenttisysteemi, mutta vielä enemmän se on ajattelun ja oppimisen arkkitehtuuri. Siinä oppiminen tehdään näkyväksi, jaetuksi ja jatkuvaksi osaksi työtä.
Learning Engineer on uusi ammatti-identiteetti, joka rakentuu tekemisen, reflektion ja yhteisön kautta. Learning Engineerit työskentelevät oppimisen ja tekoälyn risteyksessä suunnitellen työkaluja, prosesseja ja arkkitehtuureja, joissa ihmiset ja tekoäly oppivat yhdessä. Eivät kuluttamalla kursseja, vaan rakentamalla, kokeilemalla ja luomalla uutta tietoa ja uusia taitoja. He suunnittelevat oppimista, joka on merkityksellistä ihmisille ja vaikuttavaa organisaatioille.
The School of Learning Engineers on yhteisö niille, jotka eivät tyydy seuraamaan muutosta, vaan haluavat rakentaa sitä. Syvin työ tapahtuu Camp-ohjelmissa ja SwarmMindin oppimisympäristössä eli siellä, missä ajattelu muuttuu toiminnaksi.
Kysyn sinulta: Missä sinun pääomasi on vahvimmillaan juuri nyt?
Silta oppimisen uuteen aikakauteen
Kaikki alkoi yhdestä kalenterimerkinnästä.
Ma–pe 29.9.–3.10.2025. Kalenterissani luki: “Kickoff Jannen oppimisagentti.”
Elokuussa 2025 olin laittanut Janne Ruohistolle LinkedIn-yksityisviestiä ja kertonut, että olen kiinnostunut hänen kertomasta Founding Learning Engineers -ohjelmasta. Se oli nopea viiden päivän MVP-pilotti uudesta AI-pohjaisesta oppimisagenttijärjestelmästä nimeltään SwarmMind. Pääsin mukaan. Muistan sen viikon hyvin, kun se ei näyttänyt ulospäin suurelta, ei ollut mitään erityistä. Olin vain huolissani, että ehdinkö edes mitään testaamaan, kun samalla viikolla oli monta tapahtumaa Tampereella ja Helsingissä. Ehdin ja sukelsin mukaan. Oli suoraan SwarmMindiin tehtyjä kokeiluja ilman opastusta tai ohjekirjoja. Oli pilotin WhatsApp-ryhmässä ihmettelyä, keskusteluja, jaettuja oppimiskokemuksia, paljon kysymyksiä ja epävarmuutta, innnostusta sekä oivaltamista. Janne rakensi ensimmäisiä järjestelmäagentteja SwarmMindiin ja pilotoimme ensimmäisellä ryhmällä kokonaan uudenlaista tapaa oppia työn virrassa. Olin innoissani kaikesta uudesta, joten kysyin pilotin Wrapup-etäkokoontumisen jälkeen Jannelta: “Miten tämä oppiminen, ihminen ja merkitys tuodaan uudelle tasolle? Pitäisikö tässä olla yhteisö, jopa koulu?” Janne reagoi: “Joo, hyvä, kun sanoit, sillä tätä puhuimme jo aiemmin tiimin kanssa, että sinusta tulee koulun rehtori.” Siitä se alkoi, yhteinen ajattelu ja yhteinen työskentely sekä valtava oppimismatka.
Lauantaina 8.11.2025 oli Helsingissä lanseerausilta, jolloin juhlimme Jannen 50-vuotissynttäreitä ja Jannen yrityksen Intunex Oy:n sekä osaamis- ja oppimisalusta Skillhiven synttäreitä. Julkaisimme moniagentteisen tekoälysysteemin SwarmMindin ja koulumme The School of Learning Engineersin sekä tiedon, että minusta tulee koulun rehtori. Meitä oli paikalla oppimistutkijoita, johtajia, pioneereja, ystäviä ja uusia kasvoja. Oli uteliaisuutta ja lämpöä. Sellaista levollista levottomuutta, joka syntyy vain silloin, kun kaikki aistivat seisovansa jonkin uuden kynnyksellä. Se oli uuden aikakauden juhla.
Maanantaina 17.11.2025 avasimme koulun verkkosivut https://school.swarmmind.app ja WhatsApp-yhteisömme. Muistan sen hetken, kun ensimmäiset liittyivät. Se ei ollut vain “ryhmä”. Se oli lupaus: me rakennamme tätä yhdessä. Pian yhteisössämme oli sata jäsentä. Syntyi polku: Yhteisö → Spark-webinaarit → Camp-leirit.
Joulukuussa 2025 oli maailman ensimmäinen Spark-webinaarisarja https://school.swarmmind.app/#spark-webinars, joka antoi ajatuksia ja kipinöitä eteenpäin. Kolme webinaaria avasi latua uuteen maailmaan ja käynnisti oppimisen kipinöitä.
Tammikuussa 2026 oli maailman ensimmäinen Winter Camp, jonka osallistujista tuli koulumme perustajia eli Founding Learning Engineerejä. Janne oli rakentanut parviagentit ja tekniikan, jolla jokainen saattoi luoda itsellensä omia henkilökohtaisia assistentteja eli oppimisen agentteja tai parvikeskusteluun kykeneviä parviagentteja. Oli pitkiä keskusteluja, oivalluksia, epäilyjä ja rohkeutta. Käynnistimme pilotteja.
Kouluttajan identiteetin murros
Olen kouluttanut yli 20 vuotta. Se on tapahtunut diojen kanssa, rakenteella ja selkeällä käsikirjoituksella ja valmistautumisella. Sitten Janne sanoi Winter Campin lähestyessä: “Ei tehdä dioja.” Muistan sen hetken. Se oli todellinen matonvetäisy jalkojen alta. Miten tekoälyekosysteemin ja uuden ammatti-identiteetin koulutus voidaan tehdä ilman dioja, ilman punaista lankaa? Miten pidetään rakenne kasassa? Mihin minä nojaan, jos en kalvoihin? Winter Camp rakennettiin suoraan SwarmMindin varaan yhteiselle ajattelulle ja vuorovaikutukselle sekä yhteistyölle henkilökohtaisten ja parviagenttien kanssa.
Minun piti luopua vanhasta varmuudesta. Luottaa siihen, että oppiminen voi tapahtua ilman perinteistä esityspohjaa. Luottaa alustaan, prosessiin, meihin kouluttajiin eli Janneen ja itseeni sekä vuorovaikutukseen. Se oli hetki, jolloin matto vedettiin jalkojen alta. Mutta sitten tapahtui jotain. Matto ei kadonnut, vaan se nousi. Siitä tuli lentävä matto jalkojeni alle. Oppiminen ei hajonnut ilman dioja. Se syveni ja muuttui eläväksi. Se tapahtui siinä hetkessä, ei valmiiksi rakennettuna etukäteen. Siinä kohtaa ymmärsin: tämä ei ole vain uusi teknologia. Tämä on uusi tapa olla kouluttaja. Kyse on transformaatiosta siinä, miten opimme, suunnittelemme ja johdamme oppimista. Muutos on suuri. Matka on pitkä. Ja kun muutos on suuri, tarvitaan silta. Siksi rakensimme The School of Learning Engineersin. Se on silta oppimisen uuteen aikakauteen. Me emme opeta tekoälyä. Me opimme tekoälyn kanssa.
SwarmMind https://swarmmind.app on eurooppalainen, ihmislähtöinen tekoälyalusta, jossa ihmiset ja tekoäly oppivat rinnakkain. Mutta vielä enemmän, se on ekosysteemi, jossa oppiminen muuttuu näkyväksi, jaetuksi sekä jatkuvaksi työn ohessa tehtäväksi.
Learning Engineer https://school.swarmmind.app/yearbook on uusi ammatti-identiteetti, joka rakentuu tekemisen, reflektion ja yhteisön kautta.
The School of Learning Engineers https://school.swarmmind.app/ on yhteisö pioneereille. Niille, jotka eivät tyydy seuraamaan muutosta, vaan haluavat rakentaa sitä. Varsinainen syväoppiminen tapahtuu Camp-leireillä ja SwarmMindin oppimisympäristössä. Siellä, missä kysymykset saavat olla kesken. Siellä, missä tekoäly ei korvaa ajattelua, vaan syventää sitä. Koulun polku rakentuu kolmesta askeleesta:
Step 1 – Foundation: Learn with AI eli omakohtainen kokemus siitä, mitä tekoälyn kanssa oppiminen todella on.
Step 2 – Advanced: Design Learning with AI eli oppimiskokemusten suunnittelu tekoälyn avulla, ei lisukkeena, vaan osana arkkitehtuuria.
Step 3 – Master: Lead Learning with AI eli oppimisen uudistumisen johtaminen organisaatiossa.
Kun katson tuota viime syksyn kalenterimerkintää nyt, ymmärrän: Se ei ollut vain kickoff. Se oli ensimmäinen askel sillalle. Ehkä myös sinun.
Asiantuntijatyön murros, osa 3 Häirintätilanteissa toimiminen
Käsittelen kolmen blogikirjoituksen sarjassa asiantuntijatyön murrosta kolmesta näkökulmasta; ensimmäisessä etätyöstä ja hybridityöstä, toisessa digitaalisesta työturvallisuudesta ja tässä kolmannessa neuvon, kuinka toimia häirintätilanteissa.
Ennakointi
Tiettyjen teemojen käsittely ja niistä kirjoittaminen voivat altistaa häirinnälle toisia herkemmin. Kun epäilet tai pelkäät joutuvasi häirityksi työsi takia, kerro asiasta esihenkilöllesi. Organisaatiolla tulisi olla ohjeistus valmiina häirintätilanteissa toimimiseen. Sopikaa mahdolliset toimenpiteet ja vastuualueet. Sinun tulisi olla turvassa, että voit tehdä hyvin oman työsi. Tarvitset turvaa ihmisistä tietoturvan lisäksi. Organisaation turvarakenteiden tulee olla kunnossa. Vuorovaikutteinen työyhteisö toimii yhteisen keskustelun ja selkeän roolituksen kautta, oppii, kehittyy, joustaa ja palautuu kuormittavista tilanteista yhdessä.
Tunnista tilanne
Häirintätilanteissa on hyvä määritellä, että millaisesta häirinnästä on kyse.
Verkkohäirinnän taktiikoita ovat mm.
doksaus,
identiteettivarkaus,
kunnianloukkaus,
maalittaminen,
seksuaalinen häirintä,
trollaus (informaatiosodankäynti),
uhkailu,
valetilit (väärin tiedoin luodut käyttäjätilit),
verkkohäirintä,
verkkokiusaaminen,
vihapuhe ja
verkkovainoaminen.
Onko kyseessä yksittäinen häirikkö vai joukkoistettu vihakampanja? Onko häirintä vaarantanut yksityisyytesi tai turvallisuutesi? Kohdistuuko häiritsevä palaute työhösi vai sinuun henkilönä?
Päätä, miten haluat toimia
Jokainen tilanne on yksilöllinen. Valitse, kuinka haluat toimia:
- En halua reagoida.
- Haluan reagoida.
- En tiedä miten toimia, tarvitsen tukea.
On jokaisen oikeus päättää, kuinka toimia väkivaltatilanteessa. Älä kuitenkaan jää yksin ja on suositeltavaa, että keräät todisteita turvaksesi.
Mikäli haluat reagoida, niin voit raportoida viranomaisille verkossa esiintyvistä uhista ja rikosepäilyistä poliisin Nettivinkki-sivun kautta. Kiireellisissä tapauksissa ota yhteys hätänumeroon 112. Voit tehdä rikosilmoituksen poliisille sähköisesti silloin, kun asia ei vaadi poliisin välittömiä toimenpiteitä.
Älä jää yksin
Häirinnän ja vihapuheen kohteeksi joutuminen voi olla erittäin raskasta. Muista pyytää tukea. Kerro jollekin luotettavalle henkilölle. Hae apua esimerkiksi työterveyshuollosta.
Ilmoita esihenkilölle
Ilmoita asiasta esihenkilöllesi mahdollisimman pian. Hänellä on velvollisuus auttaa sinua työhön liittyvissä uhkaavissa tilanteissa. Organisaatiosta riippuen esihenkilön lisäksi yhteyttä kannattaa ottaa esimerkiksi häirintäyhdyshenkilöön, hyvinvointipalveluihin tai turvallisuuspäällikköön.
Ota viestit talteen
Tallenna kaikki mahdolliset tapahtumaan liittyvät todisteet. Ota viipymättä näyttökuva kaikista vihapuhetta ja häirintää sisältävästä sisällöstä. Tallenna viestit niin, että mukana on aikaleima ja tiedot viestin lähettäjästä. Säilytä sähköpostit ja yksityisviestit. Kirjaa ylös myös mahdolliset häiritsevät puhelut. Todistusaineistosta on hyötyä, mikäli joudut tekemään häirinnästä rikosilmoituksen. Pyydä jotakuta läheistäsi, kollegaasi tai ammattilaista auttamaan, jos viestien tallentaminen tuntuu liian raskaalta.
Ilmianna ja estä kirjoittaja
Kun olet ottanut häiritsevät viestit talteen, vaadi sosiaalisen median alustan ylläpitäjältä niiden poistamista. Ilmiantamisen lisäksi häiritsevät tilit kannattaa estää. Estämisen jälkeen häirikkö ei voi enää nähdä profiiliasi tai viestejäsi.
Mieti, kannattaako viesteihin vastata
Viesteihin vastaaminen voi olla joskus hyvä keino vastustaa häirintää. Joskus vastaaminen aiheuttaa lisää häiriköintiä. Et ole velvollinen vastaamaan kaikkiin saamiisi viesteihin. Häirinnän ja vihapuheen tarkoituksena on usein hiljentää ei-toivotut mielipiteet ja keskustelijat. Häirintätilanteissa keskity ensisijaisesti työhösi sekä omaan hyvinvointiisi.
Huolehdi turvallisuudestasi
Varmista, että salasanasi ovat tarpeeksi vahvoja. Älä käytä samaa salasanaa useissa eri palveluissa. Uhkaavissa tilanteissa vaihda salasanat välittömästi. Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen käyttöön eri palveluissa ja sovelluksissa. Sulje sijainnin jako sekä älypuhelimestasi että tietokoneestasi. Tarkista sosiaalisen median palveluiden asetuksista, että sijaintitietoasi ei jaeta. Pidä omat laitteesi lukittuina ja ole huolellinen siitä, kenelle annat niihin pääsyn. Tarkista, kenellä on pääsy yhteystietoihisi. Harkitse, miten ja missä jaat yhteystietojasi. Maistraatin kautta voi tehdä tietojenluovutuskiellon tai turvakiellon. Tarkista, mitä tietoja sinusta löytyy verkosta ja tarkista sosiaalisen median tiliesi yksityisasetukset. Mieti, mitä jaat sosiaalisessa mediassa ja kenelle. Tee säännölliset päivitykset laitteisiisi.
Huolehti omasta henkisestä hyvinvoinnistasi ja jaksamisestasi
Kun tilanne kuormittaa liikaa, ota etäisyyttä. Tee asioita, joista nautit. Muista, että häirintä ei ole koskaan sinun syysi. Hae tarvittaessa apua esimerkiksi työterveyshuollosta.
Lähteet ja lisätietoa:
Helsingin yliopisto – mitä resilienssi on? (Mitä resilienssi on?
Viime vuosina resilienssi on noussut keskeiseksi käsitteeksi väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseen liittyvissä keskusteluissa. Erityisen näkyvä käsitteestä on tullut nyt korona-aikana, poikkeuksellisten olosuhteiden vaatiessa joustavuutta, uusien ratkaisujen ja ajatusmallien käyttöönottoa sekä toiveikkuutta. Tässä kirjoituksessa pohditaan, mitä resilienssillä tarkoitetaan ja voidaanko sitä tietoisesti vahvistaa.
Resilienssillä tarkoitetaan henkistä kapasiteettia, jonka avulla ihminen pystyy, usein tiedostamattomasti, hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa tilanteissa. Resilienssin merkitys nousee esille erityisesti yllättävissä ja vaikeissa tilanteissa, jotka haastavat ihmisen totutut toimintamallit ja ajatukset, kuten nyt, kun pieni virus on mullistanut arkirutiinit ympäri maailman. Resilienssi mahdollistaa sen, että ihminen ei mene rikki tai murru jokaisesta vastoinkäymisestä, vaan hän pystyy palautumaan kuormittavista tilanteista ja jatkamaan elämäänsä. Vaikeiden tilanteiden lisäksi resilienssi vaikuttaa kuitenkin myös laajemmin ihmisten elämän kehityskuluissa. Ihmisten erilaiset kyvyt tunnistaa ja hyödyntää omia voimavarojaan vaikuttavat niihin tulkintoihin, joita he erilaisista tilanteista muodostavat sekä niihin valintoihin, joita he elämässään tekevät.)
IDA-hanke – tutkimusjulkaisut (IDA – intiimius datavetoisessa kulttuurissa
Hankkeen työpaketeissa kehitellään kokeellisia menetelmiä datavuotojen tutkimiseksi ja pyritään edistämään avoimia, yhteiskunnallisesti kestäviä ratkaisuja henkilökohtaisen datan keräämiseen, jakamiseen, hallintaan ja käyttöön. Tutkimusjulkaisuina mm. Verkkohäirinnän riskien ennakointi ja hallinta, Ohjeita journalisteille: verkkohäirinnän riskien ennakointi ja hallinta, Ohjeita politiikassa toimiville henkilöille: verkkohäirinnän riskien ennakointi ja hallinta sekä Ohjeita tutkijoille ja asiantuntijoille: verkkohäirinnän riskien ennakointi ja hallinta.)
Kyberturvallisuuskeskus – Neuvoja identiteettivarkauden tai tietovuodon uhrille (Neuvoja identiteettivarkauden tai tietovuodon uhrille
Identiteettivarkaus voi tapahtua esimerkiksi tietovuodon seurauksena. Neuvomme mitä käytännön toimia voit tehdä, jos olet joutunut identiteettivarkauden uhriksi tai henkilötietosi ovat tulleet julki tietovuodon seurauksena.)
PING Helsinki – Työkalupakki somessa maalittamisen kohteeksi joutuneille (Työkalupakki somessa maalittamisen kohteeksi joutuneille
Maalittaminen somessa – julkisuudessa toimiviin henkilöihin, vaikuttajiin ja muihin somekäyttäjiin kohdistuva järjestäytynyt häirintä
Maalittaminen on yleensä tietoverkossa tapahtuvaa järjestelmällistä toimintaa, jossa henkilö tai ryhmä (esimerkiksi verkkosivusto) omin toimin tai muita yllyttämällä käynnistää tai kannustaa yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän, joka voi olla suoraa tai epäsuoraa.)
Yleisradio – Ylen turvallisemman vuorovaikutuksen ohje (Ylen turvallisemman vuorovaikutuksen ohje
Tämä on Ylen turvallisemman vuorovaikutuksen ohjeen julkinen versio. Ohjetta voi hyödyntää vapaasti kaikkialla, missä työtehtäviin liittyy verkko- ja somehäirinnän uhkaa.)
Asiantuntijatyön murros, osa 2 Digitaalinen työturvallisuus
Käsittelen kolmen blogikirjoituksen sarjassa asiantuntijatyön murrosta kolmesta näkökulmasta; ensimmäisessä etätyötä ja hybridityötä, tässä toisessa digitaalista työturvallisuutta ja lopuksi kolmannessa kuinka toimia häirintätilanteissa.
Vuoden 2022 yksi tärkeä puheenaihe on digitaalinen työturvallisuus asiantuntijatyössä. Haasteita tuovat koronapandemia sekä maailmanpoliittinen tilanne Venäjän hyökättyä 24.2.2022 alkaen Ukrainaan. Työturvallisuudessa ovat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset työolosuhteet työpaikalla kunnossa. Niin tulee olla myös digitaalinen työturvallisuus. Tämä teema on noussut esiin useissa koulutuksissani viimeisten kuukausien aikana.
Työpaikan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset sekä digitaaliset olosuhteet ovat muuttuneet teknologian myötä. Viime vuosien aikana tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät teknologiat ovat muuttaneet laitteita, työkaluja ja järjestelmiä, joita käytetään järjestämään, hallinnoimaan ja tuottamaan tuotteita, palveluja ja tietoa. Meidän tulisi paremmin hallita digitalisaatioon liittyviä tämän hetken työsuojeluriskejä sekä perehtyä tuleviin uusiin ja kehittyviin työsuojeluriskeihin, joita tuovat mm. yhteistyörobottien teknologia, tekoäly, esineiden internet, autonomiset ajoneuvot, bioniikka, virtuaaliteollisuus ja vahvennettu todellisuus, puettava teknologia, massadata, 3D- ja 4D-tulostus ja verkkoalustat.
Työturvallisuuden perusteisiin kuuluvat turvallinen ja terveellinen työympäristö, toimiva työyhteisö, työturvallisuuden johtaminen ja turvallisuusosaaminen. Hyvän työyhteisön piirteitä ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, toimiva vuorovaikutus, sopivasti kuormittavat työtehtävät ja kannustava ilmapiiri.
Työturvallisuuslaki kieltää epäasiallisen kohtelun ja häirinnän työssä. Epäasiallinen kohtelu ja häirintä ovat hyvän tavan vastaista käyttäytymistä toisia kohtaan, esimerkiksi toisen työnteon arvostelua ja vaikeuttamista, sosiaalista eristämistä, seksuaalista häirintää tai pilkkaamista. Laki velvoittaa sekä työnantajaa että työntekijää. Lain mukaan työntekijän velvollisuus on välttää toisten turvallisuutta tai terveyttä haittaavaa epäasiallista kohtelua. Jos työpaikalla esiintyy epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan puututtava siihen.
Organisaatiossa on pidettävä huoli siitä, että työturvallisuutta koskevat lakisääteiset velvollisuudet hoidetaan asianmukaisesti. Häirintään liittyvät riskit olisi hyvä ottaa säännöllisesti puheeksi työyhteisössä. Tämä osoittaa, että häirintä otetaan vakavasti. Ketään ei saa jättää yksin ratkomaan hankalia tilanteita.
Verkkohäirintä aiheuttaa yksilölle mm.
- stressiä,
- huolta,
- työn suorittamisen ongelmia,
- vaikeutta puhua omasta työstään,
- masennusoireita,
- unettomuutta,
- työpoissaoloja ja
- irtisanoutumisia.
Verkkohäirinnän seuraukset työyhteisölle ovat mm.
- työn jatkuvuuden ongelmat,
- ilmapiiriongelmat,
- brändi- ja mainehaitat,
- ajankäyttöongelmat,
- rekrytointihaasteet ja
- muutokset työnantajamielikuvassa.
Verkkohäirintään tulisi aina reagoida nopeasti ja riittävän ajoissa. Työyhteisön ilmapiirin tulisi olla sellainen, että epämukavista tilanteista uskalletaan kertoa. Seuraavassa blogikirjoituksessa käsitellään, kuinka toimia häirintätilanteissa.
Lähteet ja lisätietoa:
Sosiaali- ja terveysministeriö – Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta (Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta
Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu työssä
Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu työpaikalla voi haitata työntekijän terveyttä tai vaarantaa sen. Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun estäminen on koko työyhteisön, eli työnantajan ja työntekijöiden yhteinen asia.
Mikä on työturvallisuuslaissa tarkoitettua häirintää?
Työturvallisuuslaissa kielletään häirintä, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Häirintä on järjestelmällistä ja jatkuvaa kielteistä toimintaa tai käyttäytymistä. Häirintää on esimerkiksi toistuva uhkailu, pelottelu, ilkeät ja vihjailevat viestit, väheksyvät ja pilkkaavat puheet, työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen, maineen tai aseman kyseenalaistaminen, työyhteisöstä eristäminen sekä seksuaalinen häirintä. Kaikki työpaikalla esiintyvä huono käyttäytyminen ei ole työturvallisuuslaissa tarkoitettua terveydelle vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Esimerkiksi lievät, yksittäiset teot, kuten satunnaiset epäasialliset puheet tai työhön liittyvät mielipide-erot, eivät ole häirintää. Joskus myös työnantajan työnjohtovaltaan kuuluvat päätökset ja toimet saatetaan kokea epäasiallisiksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus suunnitella, johtaa ja valvoa työntekoa. Työnantajalla on myös toimivalta päättää työtehtävien laadusta, laajuudesta ja työtavoista sekä työpaikan menettelytavoista.)
Tasa-arvovaltuutettu – Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä (Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä
Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista. Käytöksellä loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Seksuaalinen häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin: sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset pornoaineistot, seksuaalisesti värittyneet kirjeet, sähköpostit, tekstiviestit tai puhelinsoitot fyysinen koskettelu sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset raiskaus tai sen yritys. Sukupuoleen perustuva häirintä voi ilmetä esimerkiksi seuraavin tavoin: halventava puhe toisesta sukupuolesta toisen sukupuolen alentaminen työpaikka- tai koulukiusaaminen silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen.)
Asiantuntijatyön murros, osa 1 Etätyö ja hybridityö
Käsittelen kolmen blogikirjoituksen sarjassa asiantuntijatyön murrosta kolmesta näkökulmasta; tässä ensimmäisessä etätyötä ja hybridityötä, toisessa digitaalista työturvallisuutta ja lopuksi kolmannessa kuinka toimia häirintätilanteissa.
Teemme asiantuntijatyötä kasvokkain työpaikoilla sekä etänä erilaisissa digitaalisissa tiloissa. Kirjoitin tästä jo vuonna 2012 Työtä lähellä, etänä, liikkeessä ja verkossa. Kovaa vauhtia ovat tulossa myös virtuaalitodellisuudet. Olemme vuorovaikutuksessa digitaalisesti. Maailmanlaajuisen koronapandemian keston lähestyessä kolmatta vuotta asiantuntijatyö on siirtynyt suurimmaksi osaksi hybridityöksi. Hybridityö on oman työn organisointia yhdistäen etätyötä ja päätyöpaikalla tehtävää läsnätyötä. Kun asiantuntijatyötä voi tehdä hybridityönä sekä joustavasti monipaikkaisesti, se tuo sekä etuja että huolenaiheita.
Etätyön edut liittyvät mm.
- työn ja perhe-elämän joustavampaan yhteen sovittamiseen,
- työhön keskittymiseen,
- työtehon paranemista sekä
- työmatkoissa ajan ja rahan säästöihin.
Vastaavasti huolenaiheita ovat mm.
- työn ja muun elämänpiirin rajojen hämärtyminen,
- vaikeus irrottautua työstä ja liiallisesta kuormittumisesta,
- vaikutusmahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa työpaikan asioihin,
- fyysisten kontaktien vähäisyys ja
- ihmiselle luontaisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja tuen niukkuus.
Etätyö voi lisätä asiantuntijan hyvinvointia, mutta yksilöllisten erojen vuoksi se voi myös saada kokemaan eristyneisyyttä ja tylsistymistä.
Digitaalisilla alustoilla on vaikeata erottaa työminää ja vapaa-ajan minää toisistaan. Tämä hankaloittaa oman maineen hallintaa ja tehtävää asiantuntijatyötä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen heikentää unta ja palautumista. Kun voi vapaasti vaikuttaa omiin työaikoihin ja itsensä johtamisen taidot ovat puutteellisiä, se lisää työuupumisriskiä. Unettomuus lisääntyy, kun työviikko ylittää 40 tuntia.
Asiantuntijatyössä työaikoihin liittyviä kuormitustekijöitä ovat
- pituudet päivittäisessä työajassa, viikottaisessa työajassa ja vuosityöajassa,
- työskentely eri vuorokauden aikoina,
- työjaksojen toistuminen ja työjaksojen välit sekä siirtyminen työtehtävien välillä,
- työaikoihin mahdollisuus vaikuttaa,
- työaikojen ennustettavuus, toteutuminen ja vaihtelu ja
- vapaa-aika työstä viikonloppuisin, vuosittain sekä työstä irrottautuminen.
Hybridityön myötä sisäisen viestinnän merkitys on kasvanut. Kun työpaikalla on avoin, ihmisläheinen, kannustava, kuunteleva, osallistava ja moderni työkulttuuri, voidaan hyvin ja luodaan uutta. Meillä on tarve olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Tietoa ei voi enää pantata, sitä on jaettava viestimällä ja keskustelemalla. Mahdollistetaan, että jokainen asiantuntija voi tehdä oman työnsä parhaalla mahdollisella tavalla.
Lähteet ja lisätietoa:
Newspool – Millaista on tulevaisuuden asiantuntijatyö? (Hybridityö
Työn tekemistä paikasta riippumatta digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Siihen kuuluu työskentelypaikan vaihtaminen omien, tiimin sekä organisaation tarpeiden mukaan. Avainsanoja yhteisöllisyys ja paikkariippumattomuus.)
Työterveyslaitos – Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ (Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ
Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ ovat yleistyneet työelämässä. Työpaikoilla on tärkeää hakea omaan organisaatioon sopivia hybridityön muotoja. Digitalisaation myötä työ on irtautunut paikasta ja ajasta erityisesti asiantuntijatyössä. Etätyö yleistyi jo ennen koronapandemiaa, mutta pandemia-aika vauhditti kehitystä.)
Johanna Oras Akatemian öljyvärimaalauskurssi 21.-24.10.2021 Hotelli Punkaharjulla
Luovuuden tutkintaa
Olen tutkinut omaa luovuuttani tänä vuonna useilla eri menetelmillä. Yksi niistä on ollut Julia Cameronin kirjoittaman Tie luovuuteen -kirjan kuuntelu ja kirjaan liittyvä kerran viikossa verkossa kohtaava vertaisryhmämme. Kirja avaa 12 viikon luovuusprosessin, jossa joka viikko tehdään luovuustehtäviä, käydään taiteilijatreffeillä sekä kirjoitetaan ensimmäiseksi aamulla kolme sivua omaa tajunnan virtaa.
Aamusivuilla
Kirjoitan kolme sivua A4-kokoisena joka aamu noin 40 minuutin ajan. Olen huomannut 10 hyvää syytä, miksi aamusivuja kannattaa kirjoittaa:
- 1. olen sitoutunut tähän prosessiin
2. saan ajatukset pois päästä paperille
3. herään aikaisin
4. tästä on tullut rutiini
5. on kevyempi olo, kun pää tyhjenee, aamusivut on kuin puhelinsoitto itselle
6. olen saanut selkeän rytmin päiviini
7. luovuuteni virtaa uudella tavalla
8. palautin käyttööni käsin kirjoittamisen
9. en avaa puhelinta ensimmäiseksi aamulla, kuten olen tehnyt ainakin 11 vuotta putkeen, vaan jätän sähköpostit, somen ja uutiset myöhempään aamuun
10. tämä on minun meditaatiotani kirjoittamalla.
Taitelijatreffeille
Tämä syksy on ollut todella erilainen, kun olen sukeltanut mieleni syvyyksiin ja löytänyt uutta luovuutta. Etsin itselleni kohdetta, jonne voisin mennä yksin matkustaen taiteilijatreffeille. Muistin, että 1.9. aamulla Boost your Business -digitapahtumassa oli ollut otsikolla Tarina tinkimättömyydestä ja tahdonvoimasta Saimi Hoyerin puheenvuoro metsästä. Saimi on valovoimainen yrittäjä, upea Hotelli Punkaharjun johtaja, lumoava tarinankertoja, sienien ystävä sekä kansallispuistokummi. Halusin päästä hotelli Punkaharjulle. Verkkosivuilta löysin tietoa, kuinka hotelli Punkaharju on tarjonnut matkailua ja majoitusta kansallismaisemassa jo vuodesta 1845. Tutkin hotellihuonetarjonnan, ihastuin Vanamoon ja Kasteeseen. Sitten löysin tapahtumat. Siellä oli minua odottamassa Johanna Oraksen maalauskurssi. En ole koskaan ennen maalannut öljyväreillä ja edelliset vesivärimaalaukset olin tehnyt peruskoulussa. Ilmoittauduin sähköpostilla ja sain tiedon, että kurssi oli loppuunmyyty. Minut otettiin ensimmäisenä peruutuslistalle ja sain 10 päivää ennen kurssin alkua tiedon, että pääsin mukaan.
Hotelli Punkaharju kutsuu
Ennen lähtöä piti tehdä valmisteluja kurssille lähtöön. Varmistin taiteilija Johanna Orakselta, että mitä materiaaleja kannattaa hankkia. Hän vastasi, että aloittelijalle öljyvärien hankinnasta hän suosittelee hankkimaan pakkauksen, jossa on värit valmiina. Siveltiminä parhaat ovat keinokuitusiveltimet. Maalausaineina käytämme tärpättiä ja pellavaöljyä. Hän kertoi myös neuvovansa mielellään uusia öljyvärin kokeilijoita. Näistä ohjeista viisastuneena sain aviomieheltäni Antilta osan öljyväreistä ja siveltimistä, samoin taiteilijaystävältäni Tiina Karppiselta kangasriepuja, maalausnesteitä ja kokeilumaalauspohjia sekä öljyvärejä. Maalaustarvikeliikkeestä Tampereelta hankin kertakäyttöpaletin, lisää siveltimiä, maalauspohjia sekä metallisen kannellisen maalausnestekipon. Ostin ison valkoisen paitapuseron suojaamaan muita vaatteita, käytin mustaa essua sekä sinisiä Vileda Multi Sensitive -nitriilikertakäyttökäsineitä.
Hotelli Punkaharjulla maalauskurssi 22.-24.10.2021
Saavuin auto-juna-juna-bussi-juna-juna-taksi -kuljetuksella Lempäälästä Tampereen, Tikkurilan, Lappeenrannan, Imatran ja Parikkalan kautta perille Punkaharjun asemalle ja sieltä hotelli Punkaharjulle jo torstaina 21.10.2021 iltapäivällä. Sain to-pe majoituksen kurssihintaan ja siihen kuului kevyt illallinen. Yövyin sinisessä huoneessa Kaste. Olin ikionnellinen, kun pääsin kurssille ja sain oppia uutta. Perjantai-iltana me toistakymmentä kurssilaista istuimme Saimin ja Johannan kanssa illallisella, jonka aikana selvisi Saimin ja Johannan kertomana, miten suomalainen kansallismaisema Punkaharjulla on vaikuttanut näiden karismaa hehkuvien naisten luomisvoimaan sekä Johanna livemaaalasi ihanan kukka-asetelman.
Taitelija Johanna Oras ja maalauskurssilainen Pauliina Mäkelä
Lauantaina nautimme Mariskan illalliskonsertista. Viikonlopun aikana paljastettiin juhlallisesti Johannan maalaama muotokuva Saimista. Maalauksessa Saimi on hotelli Punkaharjun valtiatar, sienien sielutieteilijä, suloinen myrkynkeittäjä sekä keijumainen mystinen noitanainen, kuin kuningatar vanamoiden keskellä, seuranaan Waltti-koiransa metsässä. Sunnuntaina maalauskurssilaisten maalauksista koottiin näyttely ja Johanna antoi meille kaikille palautetta sekä Johanna Oras Akatemian kurssitodistukset. Tein viikonlopun aikana kolme pientä maalausta: pastellitaustasävyillä punaisen kukkakimppuasetelman ikkunan edessä, kurvikkaan naisfiguurin punaisessa mekossa ikkunassa meren äärellä sekä punaisen omenan. Haikein mielin sunnuntaina iltapäivällä heitimme hyvästit kurssilaisten kanssa ja matkustin yhden kurssilaisen, uuden ystävän autokyydillä kotiin. Tämä ylellisyyselämysmaalauskurssi upeassa miljöössä ja seurassa sytytti minussa kipinän maalata ja avasi luovuuttani uudella tavalla. Sain nauttia kaikilla aisteillani ihanista hotelli Punkaharjun tarjoamista elämyksistä. Kävin jo ostamassa lisää maalauspohjia. Tästä tulee uusi harrastus, ihanaa! Kiitos Johanna opastuksessa ja neuvoista öljyvärimaalaamiseen! Kiitos kaikki kurssilaiset ja varsinkin voimanelikkomme! Kiitos Saimi ja koko henkilökunta hotelli Punkaharjun upeasta viikonlopusta!
Kurssin kuvasatoa
Vuonna 2050
Onko sinulla kykyä muuntua muuttuvassa maailmassa?
Inspiroiduin Mika D. Rubanovitschin megatrendien joukkoistuskyselystä. Kirjoitin mahdollisen tulevaisuudennäkymäni auki:
On vuosi 2050 ja olen nuori notkea 79-vuotias.
Olen juuri saapunut hyvinvointivalmentajani pitämästä aivovalmennuksesta ja oppinut ranskan kielen sekä brasilialaisen ju-jutsun alkeet. Nanobotit ovat vahvistaneet lihaksiani ja lisänneet notkeuttani sekä lisänneet aivoissani synapsiyhteyksiä.
Asun Maassa viher-Suomessa, työpaikkani on Kuussa, kakkosasunto on Marsissa ja perheemme mökki on Venuksessa. Olen ammatiltani henkilökohtaisten robottien ihmisohjaaja sekä empatiavalmentaja. Lisäksi harrastusmielessä opetan entisajan elämäkokemuksia, kuten saunavihtojen tekemistä, villasukkien kutomista sekä leipomista. Liikun uuden vuonna 2040 löydetyn energian avulla ajassa ja matkassa nopeasti kapselisukkuloissa.
Uusiutuvan energian avulla ruoan tuotantoon tehdään tarvittava proteiini ilmasta ja tuotantolaitokset luovat nopeasti nautittavaa ja sulavaa koeputkiruokaa. Hifistelijöille on tarjolla Maassa fine dining-ravintoloita vanhanaikaiseen syömiseen.
Ilmassa leijuvasta hologramminäytöstä tarkistan aikatauluni ja vahvistan seuraavan kokemuselämyskäynnin virtuaalibiokemiakeskuksessa.
Kun haluan rentoutua retrotunnelmissa, lataan elokuvanäytölle vuoden 2020 tosi-tv -sarjoista Big Brother Suomi-, Ensitreffit alttarilla-, First Dates UK-, Selviytyjät-, Tanssii tähtien kanssa-, Temptation Island Suomi-, Vain elämää- ja Yökylässä Maria Veitola -jaksoja.
Maassa ja muilla planeetoilla on otettu käyttöön vuonna 2045 meritokratia eli hallinto, jossa yleneminen tapahtuu ansioiden eli meriittien perusteella. Valta jaetaan suoritusten, pätevyyden ja kykyjen mukaan. Olen Maassa hallinnossa empatia-asioista vastaava ja Kuussa hyvinvointiasioista vastaava.
Olen hybridi-ihminen, jolla on pidentynyt elinikä. Oppivan tekoälyn ja henkilökohtaisen robotin avulla olen saavuttanut tasapainon ravinnon, nukkumisen, palautumisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tasoilla. Olen onnellinen ja odotan innolla tulevia vuosikymmeniä.
Twitter saapui Suomeen, Sometuun ja Pauliinan elämään
15.11.2009 tehty Anne Ronkaan Sometu-blogin kirjoitus on siirretty Wayback Machinen avulla talteen tänne 31.7.2018 (linkit eivät välttämättä toimi):
Sometu-verkostolle perustettiin Twitter viime keväänä 1.3.09 osana ITK-päivien verkkototeutusta. Tuolloin suomalainen tweettailu oli vielä harvalukuista. Sysäyksen laventaa kokeilua antoi Twitteristi-blogin kirjoitus maaliskuussa 09, jossa vertailtiin Suomen poliittisten puolueitten Twitter-aktiivisuutta. Tänään Demarit-Twitter johtaa edelleen Sometua seuraajien määrässä 459 – 404, mutta viserrysten eli twiittien määrässä Sometu keulittaa 247 – 126. Sometun Twitteristä siivotaan ulkomaalaisia superverkottujia pois. Seuraajien seulontaan kätevä verkkopalvelu on Twitblock.
Twitterin havaittiin olevan notkea väline Sometu-verkoston tiedotuskäyttöön. Sillä voi vaivattomasti välittää lyhyitä tiedotteita. Verkoston etusivulle kaivattiin ajankohtaisasioitten otsikkovirtaa. Tähän Twitter soveltui mainiosti. Twitterillä voi heittää lyhyen ajatuksen, linkin ja välittää toisen tweettailijan viestin.
RT-kirjaimilla kerrotaan, että viesti on edelleenlähetetty (re-tweet) ja @-merkki paljastaa, keneen viestissä viitataan joko alkuperäisenä lähteenä tai muutoin. #-merkki (hashtag) liittää viestin jonkin asiakokonaisuuden virtaan, jota voidaan erikseen hakea suoraan Twitterillä tai sovelluksilla. Twitterin erikoisuus on laaja joukko sovelluksia (widget).
Twitter soveltuu myös verkoston ympärillä tapahtuvat viestinnän seuraamiseen. Twitter paljasti esimerkiksi, että suomalainen Twitter Queen @PauliinaMakela oli ehdottanut Sometu-verkostoaBest Non-Profit Use of Social Media -sarjaan Mashablen avoimen verkon käytön kilpailussa.
Sometu-blogi haastatteli Pauliina Mäkelää. Lue kiinnostava Twitter-elämän kehityspolku!
Pauliina, mitä sinä tuumit Twitteristä?
Twitter on vuoden 2009 sosiaalisen median työkalu numero yksi. Se on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä Internetissä. Suosittelen Twitterin käyttöä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita sosiaalisesta mediasta ja uusien asioiden oppimisesta.
Twitteriä on yksinkertaista ja helppo käyttää. Rekisteröityminen on nopeata. Voit käyttää nimimerkkiä, jos et halua käyttää omaa nimeäsi. Saat itse valita, ketä seuraat. Häiritsevät seurattavat voi blokata pois. Mainoksia ei tarvitse sietää. Erilaisten asioiden seuraaminen on erittäin helppoa.
Facebookin ja Twitterin ero on siinä, että Facebookissa oma viestisi tavoittaa ainoastaan omat Facebook-ystäväsi, Twitterissä viestisi menee koko maailmalle. Facebookissa on tärkeätä se, että kuka olet, Twitterissä tärkeätä se, mitä sanot.
Mikä Twitterissä on hyvää?
Nopeus ja kattavuus uutisoinnissa, tiedotuskäytössä, markkinoinnissa, verkostoitumisessa ja yhteydenpitovälineenä.
Milloin aloitit Twitterin käytön?
Twitterin oppimispolkuni meni näin:
Aloitin oman Twitterin käyttöni 27.3.2009 viserryksellä, jossa luki ”registrated herself into the twitter.” Kevään aikana kävin ihmettelemässä uutta työkalua ja opin aina uutta jokaisella käynnillä. Kirjoitan viestejä sekä suomeksi että englanniksi.
Maaliskuussa seitsemän viserrystä löysi tiensä Twitteriin.
Huhtikuussa kirjoitin kolme viserrystä.
Toukokuussa kirjoitin 14 viserrystä ja välitin ensimmäisen linkin eteenpäin.
Kesäkuussa kirjoitin 28 viserrystä ja ensimmäisen RIP viestin ”RIP Michael Jackson+Farrah Fawcett”. Kirjasin ylös, että ”is following 108 and has 39 followers.” sekä tein ensimmäisen vastauksen toiselle. Michael Jacksonin kuolema ja Iranin tilanne vei mediapyörityksen keskellä hakemaan kaikenlaista tietoa Twitterin kautta. Twitter imaisi minut mukaansa. Facebookin käyttö on vähentynyt koko ajan.
Heinäkuussa tuli ensimmäiset sata liverrystä täyteen ja kirjoitin 239 viserrystä.
Elokuussa kirjoitin 751 viserrystä, ensimmäisen fanipostin Kevin Spaceylle ”@KevinSpacey Warm regards from Finland!” sekä ensimmäisen RT-viestini sekä ensimmäisen #-merkkini (hashtagin) #sometu. Käytin ensimmäisen kerran #finnish hashtagia viserryksessä ”Eletään niin, ettei tartte vanhainkodissa valehdella #finnish”. Tästä #finnish hashtagista on ollut tavaramerkkini, jota käytän paljon.
Syyskuussa kirjoitin 701 viserrystä ja sain Riitta Raesmaalta ja Rautasillan Eero Leppäseltä kommentin, että ”There is no doubt that @PauliinaMakela is the queen of Twitter in Finland! Nice flow today!” Joten minut epävirallisesti nimitettiin Suomen Twitter-kuningattareksi.
Lokakuussa tein 801 viserrystä ja Nelosen Mikko Silvennoinen kommentoi ”@PauliinaMakela Thank you for the #FF! I feel Twitter getting bigger in Finland and YOU are in the driver’s seat.” #FF on follow friday, joka tarkoittaa perjantaina tehtävää seuraajien listausta. Nykyisin #FF hashtagin käyttö tulee varmaan vähentymään, Twitterissä on otettu käyttöön lista-toiminto. Listojen avulla voi tehdä mielenkiintoisista twitter-tileistä erilaisia listoja.
Tänään marraskuussa 14.11.2009 minulla on 1330 seuraajaa, 1613 seurattavaa sekä minut on mainittu Twitter-listoilla 39 kertaa. 1284 seuraajan kanssa seuraamme toisiamme puolin ja toisin. Olen kirjoittanut 3203 liverrystä. Pyrin lopettamaan Twitter-päiväni liverryksellä: ”The day ends with a tweet – Good night!” Twitterin käyttöni on ollut 8 kuukauden ajan pelkästään vapaa-ajan harrastustoimintaa. En ole kertaakaan käyttänyt mitään automaattia tai bottia seuraajien lisäämiseksi. Pyrin läheiseen vuorovaikutukseen seuraajieni kanssa ja verkostoidun mielelläni.
Millaisia käyttötapoja sinulla on ja mitä sovelluksia käytät?
Opin joka päivä uusia asioita Twitterin käytöstä. Haen parasta aikaa itselleni sopivaa suomenkielistä sanastoa käyttööni Twitterin suhteen, välillä viserrän ja toisinaan liverrän.
Itse käytän Twitteriä moneen eri tarkoitukseen. Joskus harvoin kirjaan ylös, mitä teen tai mitä tulen tekemään. Keskustelen. Jaan tietoa itse sekä jaan toisten kertomaa tietoa eteenpäin. Usein viserrän uutisia sekä maailman tapahtumia. Toimin itse tietolähteenä ja haen muilta tietoa.
Mukana minua seuraavissa henkilöissä on minulle tuttuja henkilöitä sekä julkisuuden henkilöitä. Fanittaminen on tehty helpoksi, kun saa suoraan yhteyden palvomaansa julkisuuden henkilöön, kuten Elisabeth Tayloriin ja Arnold Schwarzeneggeriin. Oman tietokoneen kirjanmerkeistä on löytynyt paljon materiaalia Twitterissä jaettavaksi sekä samalla tallennettavaksi Delicious-palveluun. Nykyään käytän Twitteriä mikrobloggaukseen lähes päivittäin.
Käytin aiemmin Seesmic Desktop -sovellusta ja tänään otin käyttöön TweetDeckin. Twitteriin liittyviä sovelluksia on tarjolla valtavasti, tässä vain muutama maininta:
- Twitter Seach – Twitter haku
- Twitter Grader – voit tarkistaa oman Twitter-profiilisi voiman.
- Twitterholic – voit tarkistaa oman Twitter-tilisi statistiikan.
- TweetStats – voit tarkistaa oman Twitter-tilisi statistiikan.
- retweetrank – voit tarkistaa oman RT-sijoituksesi.
- TwitPic – jaa kuvasi Twitterissä.
- wefollow – tämän hakemiston avulla löydät Twitter-julkkikset, -näyttelijät, -tv-henkilöt ja uudet Twitter-ystävät alueeltasi.
- Analyze Words – analysoi persoonallisuutesi Twitterissä käyttämiesi sanojesi avulla.
- twistori – Twitter-taidetta sanoina
- mentionmap – Twitter-keskustelut verkostokarttana
- tweetmeme – mikä on tällä hetkellä pinnalla Twitterissä?
- twazzup – reaaliaikainen Twitter-hakusivusto
- FriendOrFollow.com – Twitter-seuraajien hallintasivusto
- TwitBlock – skannaa Twitter-seuraajien joukosta spämmääjät pois
Miten organisaatioiden pitäisi suhtautua Twitteriin?
Mielenkiinnolla ja rohkeasti kokeilemaan ja kyselemään sekä oppimaan. Twitter antaa paljon erilaisia mahdollisuuksia, jotka kannattaa valjastaa yritysten käyttöön. Ensimmäisen oppimishaasteen edessä ei kannata lannistua, vaan rohkeasti kokeilla uusia asioita uudestaan ja vaikka eri tavalla. Organisaatiot saattavat yllättyä, kuinka paljon yrityksen työntekijöistä saattaa olla jo valmiiksi sosiaalisen median taitavia käyttäjiä. Yrityksiin kaivataan aiheesta avointa dialogia. Kaikille tulee antaa mahdollisuus tuoda esiin omia vahvuuksia ja kykyjä. Tulee antaa tilaa luovuudelle.
Ja sitten vielä Twitter-tyyliin 140 merkkiin mahtuva Pauliinan Twitter-motto:
Kannustan suomalaisia yrityksiä rohkeasti mukaan kokeilemaan sosiaalisen median mahdollisuuksia! #finnish
Oppimassa ja fasilitoimassa Sometussa
13.11.2012 tehty Sometu-blogin kirjoitus on siirretty Wayback Machinen avulla talteen tänne 31.7.2018 (linkit eivät välttämättä toimi):
Sosiaalinen media oppimisen tukena eli Sometu-verkosto on jo 5-vuotias perjantaina 16.11.2012. Sometu-verkosto toimii Ning-yhteisönä, jossa on tällä hetkellä jäseniä 4624. Ryhmiä on 104, paljon tapahtumia tulossa ja monta keskustelua on käynnissä. Lisää tietoa toiminnasta löytyy useista kanavista: Sometu-verkoston wiki, Facebook-sivu, Twitter-profiili, Sometulaisblogit ja Avoin virta.
Aktiiviset sometulaiset kirjoittavat tänä syksynä Sometu 5 v -blogissa omia muisteluitaan. Päätin kirjoittaa omat muisteluni tähän blogiin ja samalla sulkea tämän Sometu-blogin virtuaaliset kannet.
2009
Liityin maaliskuussa 2009 Sometuun Sanna Brauerin vinkistä ja osallistuin huhtikuussa 2009 ITK’09 konferenssiin. Molemmat olivat mieltä avaavia kokemuksia. Kirjoitin Sometu Ningiin omasta nettielämästäni vuosina 1999-2009. Löysin paljon ihmisiä, jotka ajattelivat samalla tavalla ja olivat avoimia uusille asioille. Sometu-verkostossa oli silloin noin 900 jäsentä. Kävin pitämässä ensimmäiset konferenssipuheeni liittyen sosiaaliseen mediaan englanniksi Harri Lakkalan kanssa 1.10.2009 MindTrek-konferenssissa Tampereellasekä Janne Ruohiston kanssa 3.11. DCL -konferenssissa Hämeenlinnassa. Vuonna 2009 sain Twitterissä Suomen ensimmäinen Twitter-kuningatar lempinimen. Anne Rongas kirjoitti tähän blogiin haastattelujutun. Kaikki nämä askeleet saivat minut aktiiviseksi Sometun jäseneksi sekä kiinnostumaan entistä enemmän erilaisista sosiaalisen median palveluista. Osallistuin innolla erilaisiin Sometun tilaisuuksiin.
2010-2012
Olin toiminut yritysmaailmassa it-alalla yli kymmenen vuotta erilaisten sovellusten, prosessien ja työkalujen kouluttajana. Kesällä 2010 tapahtui iso muutos, kun irtisanouduin NSN:n palveluksesta 11 vuoden palveluksen jälkeen, perustin oman koulutusyrityksen ja aloitin osa-aikatyöt AVO-hankkeessa Otavan Opistolla Sometu-verkoston nettikätilönä. Perehdytyksen sain Sometun perustajajäseneltä ja edeltäjältäni, Anne Ronkaalta. Käytimme perehdytyksessä Google-dokumentteja ja ne toimivat mainiosti tiedon siirtämisessä.
Tehtäviini kuului hanketoiminnassa mm. Sometu-verkoston uusien jäsenten tervetulleeksi toivottaminen ja neuvonta, verkostofasilitointi, tapahtumien järjestäminen sekä tiedottaminen ja viestintä. Vuosien varrella teimme Sometu-verkoston jäsenten kanssa monenlaista mukavaa. Järjestin yhdessä sometulaisten kanssa vuosina 2010-2012 ITK-päiville, DCL-konferenssiin ja Mobiilikesäkouluun Matkatoimisto SoMen, jossa paikalle saapuvaa henkilöä autettiin ja opastettiin sosiaalisen median palveluissa. Kirjoitin lokakuussa 2010 Mahdollista.fi -blogiin otsikolla Vertaisverkoston kasvu – Case Sometu. Kirjoitin tammikuusta elokuuhun 2010 viikkotiedotteita tähän blogiin ja kesästä 2010 syksyyn 2012 verkostoviestejä yhdessä Anne Ronkaan kanssa Sometun jäsenille. Elokuusta 2011 lähtien vedin Tampereella taskulounaita keskustan ravintoloissa ja some-infopisteitä keskustan kahviloissa. Keräsin kuvia Tampereen tapahtumista Flickriin. Järjestin Qelluntai-tapahtuman vuosina 2010 ja 2011 sekä Sometu-verkoston pikkujoulut vuosina 2010 Gustavelundissa ja 2011 Petäys Resortissa. Kirjoitin omaa oppimispäiväkirjablogiini nettikätilön työstä ja Sometusta. Ylläpidin wikissä sosiaalisen median kouluttajien listausta, jossa on tällä hetkellä yli 100 kouluttajaa.
Tässä muutamia SlideShare-esityksiä, jotka liittyvät Sometun toimintaan vuosilta 2011-2012:
Sometu jäsenkysely 2011 from Pauliina Mäkelä
Sometiedottaja from Pauliina Mäkelä
111102 sometu online educa berlin from Ville Venäläinen
Matkatoimisto SoMe ITK2012 from Pauliina Mäkelä
AVO – Näkökulmia nettikätilöintiin – ITK2012 from Pauliina Mäkelä
Onnea oppimisverkostolle
Syyskuun 30. päivänä 2012 oli minun viimeinen työpäivä Sometun nettikätilönä. Perehdytin Eija Kallialan, jatkamaan nettikätilöintiä Sometussa. Siirryin AVO2-hankkeessa Toimikas-osahankkeeseen nomadiohjaajaksi. Haikein mielin jätin Sometun työtehtävät, mutta jatkan edelleen aktiivisena Sometu-verkoston jäsenenä.
Iloitsen siitä, että meillä on Suomessa näin hieno oppimisverkosto! Olen saanut oppia paljon uutta, tutustua ihaniin ihmisiin ja vielä fasilitoida verkoston toimintaa. Toivotan Sometu-verkostolle kaikkea hyvää ja pitkää ikää!
Wikispaces ja Moves poistuvat käytöstä 31.7.2018
Olen käyttänyt useita vuosia erilaisiin tarkoituksiin Wikispaces-wikejä. Olen perustanut tai saanut oikeudet käyttää 19 eri Wikispaces-wikiä. Tänään 31.7.2018 Wikispacesin maksuton peruskäyttö päättyy. Olen siirtänyt tänne oppimispäiväkirjablogiini talteen tärkeimpiä tekstejä, jotka haluan säilyttää. Jatkossa laitan tekstejä talteen blogeihini, Purot.net -wikiin sekä Google-dokumentteihin. Wayback Machine -sivusto auttaa jatkossa kaivamaan vanhoja verkkosivuja esiin, jos niitä kaipaan.
Myös Moves-sovellus iPhonestani poistuu käytöstäni tänään. Olen viiden vuoden ajan saanut Moves-sovelluksen avulla tietää, kuinka paljon olen liikkunut päivittäin ja viikon kuluessa. Sunnuntaina 8.7.2018 kävelin 16,6 kilometriä päivän aikana, joka on kaikkien aikojen ennätykseni päivässä. 29.8.2016 alkaneella viikolla kävelin 55,1 kilometriä, joka oli kaikkien aikojen ennätykseni viikossa. Otin 6.7.2018 käyttöön punamustan Garmin Vivosport -GPS-aktiivisuusrannekkeen ja Garmin Connect-sovelluksen. Saan enemmän tietoa irti aktiivisuusrannekkeen avulla, mutta jään kaipaamaan koko päivän liikkumiskilometrejä. Aktiivisuusrannekkeessa pitää erikseen aktivoida kävelylenkille seuranta, kun Moves teki sen automaattisesti taustalla.